AJANKOHTAISTA

Tiedote, julkaistu 17.6.2019 - 17.6.2019

Kalatalouden Keskusliitto
Muistathan pitää kalastohoitomaksukuittisi mukana kalareissulla, sillä kalastusta valvotaan nyt tehostetusti. Tehostettu valvonta keskittyy erityisesti uhanalaisiin kaloihin kohdistuvaan kalastukseen, mutta samalla tarkastetaan myös kalastajien luvat.
Kalastonhoitomaksun maksaminen hoituu vuorokaudenajasta riippumatta kätevästi internetissä osoitteessa eräluvat.fi. Kalastonhoitomaksun voi myös maksaa R-kioskeissa ympäri maan. Maksukuitti täytyy pitää kalareissulla mukana ja se pitää näyttää jos kalastuksenvalvoja, poliisi, metsähallituksen erätarkastaja tai rajavartiolaitoksen tarkastaja sitä kysyy.
Kuitti kulkee varmimmin mukana muutamalla kikalla, vinkkaa Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa. ”Ota maksukuitista tai Suomu-lehden mukana tulleesta kalastuskortista puhelimen kameralla valokuva. Näin lupa kulkee mukana kaikkialla, missä puhelinkin. Vaihtoehtoisesti voit kopioida maksukuitin tai kalastuskortin kopiokoneella ja laminoida kopiot säänkestäviksi. Kopiot voi sitten sijoitella kriittisiin paikkoihin, kuten lompakkoon, veneeseen ja viehepakkiin. Laminointi kannattaa kuitenkin jättää tekemättä R-kioskilta saadun maksutositteen osalta, koska laminointi pilaa lämpökirjoitetun kuitin.”
Jos maksukuittia ei tarkastuksessa löydy, saattaa tästä syntyä vaivaa, sillä kalastuksenvalvoja voi lähettää kuitittoman kalastajan poliisiasemalle näyttämään kotiin jääneen tositteen viikon kuluessa tarkastuksesta. Jos kalastaja ei ole maksanut kalastonhoitomaksua lainkaan, poliisi kirjoittaa 100 euron rikesakon, kertoo Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Kalatalouden Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen toteuttamaa kalastuksenvalvontakampanjaa vuonna 2019.
Lisätietoja
Kalatalouden Keskusliitto, järjestöjohtaja Risto Vesa, p. 0400 507 832
Kalatalouden Keskusliitto, lakimies Jenny Fredrikson, p. 0400 234 780
Kuva liitteenä:
Kalastuslupa tulee hankkia ennen kalastamista. Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia, joihin ei tarvita kalastuslupaa. Muuhun kalastukseen 18–64-vuotiaiden tulee lunastaa kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa.
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.



Uhanalaisten kalalajien kalastusta valvotaan avovesikaudella tehostetusti - 28.5.2019

Uhanalaisten kalalajien kalastusta valvotaan avovesikaudella tehostetusti
Tiedote. Julkaistu: 28.05.2019, 08:47
Kalatalouden Keskusliitto
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa kalastonhoitomaksuvaroilla tehostetun valtakunnallisen kalastuksenvalvontakampanjan vuoden 2019 aikana. Valvonnan erityiskohteena on uhanalaisiin kalalajeihin kohdistuva kalastus. Valvontahankkeen hallinnosta vastaa Kalatalouden Keskusliitto ja valvonnan käytännön toteutuksesta keskusliiton alueelliset jäsenjärjestöt.
Kalastuksenvalvonnan tehtävä on varmistaa, että kalastuksessa noudatetaan kalastuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä ja että kalastajilla on luvat kunnossa. Valvonta koskee sekä kalojen pyyntimittamääräyksiä, rauhoitusaikoja ja -alueita että pyydyksiä koskevia kieltoja tai pyydysten rakennetta koskevia määräyksiä.
Toukokuussa voimaan astuneet uhanalaisten kalojen suojeluarvot viestittävät, että uhanalaisten kalojen suojelussa ei ole enää aikaa hukattavana. Tehokas kalastuksenvalvonta on edellytyksenä sille, ettei uhanalaisten kalojen suojelu jää tyhjäksi puheeksi. Uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä voi nykyään joutua maksamaan valtiolle lajin suojeluarvon mukaisen summan. Suojeluarvot vaihtelevat 50 eurosta 7 510 euroon. Tehokas kalastuksenvalvonta on myös edellytys meneillään olevien laajojen virtavesien kalataloudellisten kunnostushankkeiden onnistumiselle.
Lisätietoja
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, p. 050 3850 875
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Vesa Tiitinen, p. 0400 716 120
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen, p. 0400 277 688
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, toiminnanjohtaja Teemu Tast, p. 0500 253 261
Hämeen kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Tomi Ranta, p. 040 7477 446
Kainuun Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Jaakko Muurimäki, p. 044 0946 557
Keski-Suomen Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Timo Meronen, p. 0400 735 286
Kymenlaakson Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Martti Puska, p. 040 5680 951
Länsi-Suomen Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Petri Rannikko, p. 050 3663 950
Oulun kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Heikki Tahkola, p. 040 7477 652
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, toiminnanjohtaja Tapio Kangas, p. 044 7750 847
Pirkanmaan Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Johanna Möttönen, p. 050 5929 255
Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen, p. 050 5500 776
Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Ari Pyykkönen, p. 0400 251 826
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, toiminnanjohtaja Joonas Rajala, p. 045 1715 544
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto, toiminnanjohtaja Aki Laitila, p. 0400 460 879
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.



Tiedote 19.3.2019 - 26.3.2019

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnoksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Asetusluonnos liittyy 1.5.2019 voimaan tulevaan kalastuslain muutokseen, jonka mukaan tiettyjen – laissa mainittuihin uhanalaisiin ja taantuneisiin kalalajeihin kohdistuvien – kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tulee jatkossa tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen tai rikkomuksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana. Määräaika lausunnoille on 12.4.2019
Kalalajit, joita menettämisseuraamus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Asetusluonnoksessa lajit on jaettu edelleen tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja 2019) ja kalastusasetuksen perusteella.
Asetusluonnoksessa esitettävät arvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi kunkin suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Luonnokseen sisältyy 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50 - 7 510 euroa. Korkeinta arvoa esitetään äärimmäisen uhanalaiselle Vuoksen vesistöalueen järvilohelle. Korvausarvon määrittely perustuu kunkin suojeluyksikön osalta sen suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.
–Jatkossa uhanalaisten vaelluskalojen salakalastuksesta on tuntuvat seuraukset. Kalojen arvojen asettaminen antaa selkänojaa valvojille ja viranomaisille puuttua laittomaan pyyntiin ja nostaa kynnystä lähteä kalavarkaisiin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asetusluonnos-uhanalaisten-ja-taantuneiden-kalojen-arvoista-lausunnolle



Tiedote. Julkaistu: 23.01.2019 - 23.1.2019

Kalatalouden Keskusliitto
Pakkasen kiristyessä jäät alkavat hiljalleen kantaa kalastajaa Etelä-Suomessa saakka ja talvisen pyydyskalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.
Näin merkitset pyydyksesi:
1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.
2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.
Muista että pyydysten oikea merkintä on turvallisuusasia.
Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen.
Tarkemmat ohjeet kalastusasetuksen vaatimista pyydysmerkinnöistä löydät Kalatalouden Keskusliiton julkaisemasta esitteestä Merkitse pyydyksesi oikein
Kalastonhoitomaksu ja luvat kuntoon
Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään kolmen euron toimitusmaksu.
Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5917
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

http://ahven.net/p/merkitse-pyydyksesi-oikein/



Vaelluskalat pääsevät nousemaan Vehkajoen keski- ja yläosiin. - 11.1.2019

Vehkajoen Myllykoskeen Haminassa rakennetaan kalatie. Vehkjärven osakaskunta aikoo poistaa Myllykylän padon kohdalta olevan nousuesteen, jonka jälkeen kalat pääsevät nousemaan Vehkajoen yläosille. Kalankulku Myllypadon ohi varmistetaan poistamalla patoaukosta setit ja rakentamalla Myllypadon yläpuolelle joen suuntainen, vino pohjapato. Pato tehdään paikalle tuotavista lohkokivistä, jotka siirretään pohjalle valettuun betonianturaan.
Padon kokonaispituudeksi tulee 50 metriä. Kalannousuaukon alapuolelle kivetään luonnontilaista koskea muistuttava kalannousuväylä, jonka pituus on 35 metriä. Kalaväylään kivetään matalia kynnyksiä tasoittamaan virtaamaa ja sen yläpäähän jätetään syvänne, josta kalat pääsevät ponnistamaan kalannousuaukkoon. Rakenteensa takia nousuväylää pystyvät käyttämään kaikki kalalajit.

http://www.kymensanomat.fi/uutiset/lahella/b627c92d-abe0-482d-b519-3818c165ea3b



Raportti Summanjoen helikopterikunnostuksista 2018 - 31.10.2018

Summanjoki on vaelluskalajoki, johon nousee meritaimenta ja vaellussiikaa. Summanjoen yläosissa toteutettiin helikopteri kunnostuksia äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutualueilla. Operaatio toteutettiin syyskuun puolivälissä. Kohteet (5 kpl) sijaitsivat pääosin kaukana teistä vaikeiden maastojen alueilla. Kutusoraa ja poikaskiveä lennätettiin joen yläosiin vajaa 18 bruttotonnia. Näistä saatiin rakennettua 8 kpl kutusoraikkoaluetta. Kutusoraikkoja saatiin muodostettua yhteensä 38,5 m/3 ja poikaskivikoita 19 m/3. Hanke kohdistui Summa-, Vehka- ja Virojoen kalastusalueelle ja kahden osakaskunnan vesialueille. Tarvitut kiviainekset lahjoitti Hiekkakettu Oy Enäjärveltä. Hankkeeseen saatiin avustusta kalatalouden edistämisrahoista Varsinais-Suomen Ely-Keskukselta.

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SUMMANJOEN YLAOSIEN HEKO-kunnostus.pdf



Virtavedet ovat katoava luonnonvara - 22.3.2018

Tiedote. Julkaistu: 22.03.2018, 12:06
Kalatalouden Keskusliitto
Kalatalouden Keskusliitto kantaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huolta vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesi- ja kunnostusosaamisen eri maakunnista. Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat ideoida yhteisiä hankkeita.
Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukeminen ja edistäminen on sekä kalastuslain että maa- ja metsätalousministeriön strategioiden mukaista toimintaa. Vaelluskalat ja virtavesikunnostaminen tulevat olemaan tärkeä osa tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöissä on toteutettu ja ollaan lähivuosina toteuttamassa erikokoisia kunnostushankkeita, joissa poistetaan vaellusesteitä, kunnostetaan virtavesiä ja kartoitetaan vaelluskalojen elinalueita. Esimerkiksi tulevan kesän ja syksyn aikana toteutetaan Vesangan koskireitin kalataloudellinen kunnostus, jonka toteutuksesta vastaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa erityisesti virtavesisukuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoedellytyksiä sekä avata mahdollisimman esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä. Tärkeänä lisänä on tehtyjen toimenpiteiden seuranta, jonka kautta saadaan arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa.
Lisätietoja työryhmästä ja sen toiminnasta:
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5926
Risto Vesa, järjestöjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Timo Meronen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry., puh. 0400 735 286
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
Twitter Facebook LinkedIn Pinterest Addthis
--------------------------------------------------------------------------------




Raportti Summanjoen meritaimenen/ purotaimenen kartoituksesta vuosina 2015-2016 on julkaistu. - 21.3.2017

Summanjoen kartoituksia on toteutettu Kymenlaakson kalatalouskeskuksen ja Kaakon Jokitalkkari-hankkeen yhteistyönä. Hankkeeseen on saatu Varsinais-Suomen Ely-Keskuksen myöntämää kalatalouden edistämisrahaa vuosina 2015-2016. Summanjoki on vaelluskalajoki johon nousee niin vaellussiikaa ja meritaimenia. Hankkeessa selvitettiin meritaimenien kuuluvan luontaisesti lisääntyvään Isojoen kantaan. Kanta on muodostunut istukkaista. Viimeiset istutukset on tehty joen latvaosiin vuonna 2005 erällä isojoen kannan vaellusikäisiä poikasia. Joen vaelluspoikastuotantoa on arvioitu olevan n. 400 kpl/ vuosi hyvinä vuosina. Joen tuotantoa on pyritty parantamaan kutupaikkojen kunnostuksin lisäämällä kutusoraa ja poikaskiviä. Joesta on poistunut säännöstelypatoja ja vaelluskalojen nousumahdollisuus on parantunut. Myös Metsäkylän Sahakosken kalatie on saanut aluehallintovirastosta luvan. Kalatie tulee parantamaan kalojen nousua alivirtaamakausilla.
Lisätietoja: Martti Puska, toiminnanjohtaja puh. 0208-360488

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SUMMAJOKartoitus2015_2016_3.pdf



Kalastusrajoituspalvelu kertoo missä ei saa kalastaa yleiskalastusoikeuksilla - 2.2.2016

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus.
Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelu kertoo, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla onginta- ja pilkintärajoitukset koskevat myös alueen vesien omistajaa.
Palvelua tullaan täydentämään muiden kalastusrajoitusten osalta. Niitä ovat muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset, kalastusalueiden siirtyvät rajoituspäätökset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Kalastuskieltoalueet näkyvät kartassa punaisina. Kiellon tyyppi ja voimassaoloaika selviävät kiellon yhteydessä olevasta kuvauksesta.
Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.

http://www.kalastusrajoitus.fi



Tiedote: Julkaistu 26.11.2015 - 30.11.2015

Maa- ja metsätalousministeriö
Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.
Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.
Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.
Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä.
Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä.
Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.
Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.
Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista.
Kalastusasetus tulee voimaan 1.1. 2016. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 040 772 1262
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. 02951 62313
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kalastusasetus-tehostaa-kalojen-suojelua-2.html



Tiedote. Julkaistu: 06.11.2015 klo 07:00 - 9.11.2015

Metsähallitus
Kalastuslupajärjestelmä yksinkertaistuu vuoden 2016 alusta, kun uusi kalastuslaki tulee voimaan. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät.
Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla kaikilla niillä vesialueilla, joihin on ennen tarvittu jokin läänikohtaisista viehemaksuista. Kalastonhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. Varojen käytöstä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pilkillä, mato-ongella tai ns. silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.
Vapakalastajille muutos on edullinen. Aikaisemmin vapakalastukseen tarvittiin kalastuksenhoitomaksu 24 euroa /vuosi sekä jokaisen kalastusläänin alueelle oma läänikohtainen maksu 31 euroa vuodelta. Yhden entisen läänin alueella saattoi siis kalastaa 55 euron vuosimaksulla, kun vuoden 2016 alusta alkaen käytössä on kaikkien entisten läänien kalavesiä 39 eurolla.
Pyydyskalastus sen sijaan hieman kallistuu. 18‒64-vuotiaiden pyydyskalastajien tulee maksaa 39 euron kalastonhoitomaksu (tai jokin lyhytkestoisemmista maksuista) sekä vesialueen omistajalta hankittava lupa, kuten tähänkin saakka.
Uutta kalastonhoitomaksua voi maksaa 1.12.2015 alkaen osoitteessa www.eraluvat.fi tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin kello 8‒16.
Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18‒64-vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä. Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun ensimmäistä kertaa, hänen tulee rekisteröityä. Rekisteröinnin yhteydessä kalastajalta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta).
Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai uuden lain määrittelemillä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla.
Lue lisää aiheesta:
www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/yhdella-kalastusmaksulla-voi-jatkossa-kalastaa-koko-suomessa.html



Kansallinen rapustrategia turvaa joki- ja täpläravun rinnakkaiselon ja ehkäisee rapuruton leviämistä. - 02.09.2015

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Rapustrategiassa on lisäksi tavoitteena ehkäistä kansallisessa vieraslajistrategiassa erityisen haitalliseksi määritellyn rapuruton leviämistä ja edistää suunnitelmallista, kestävää ja vastuullista ravustusta. Myös kaupallista ravustusta ja kotimaisten rapujen käyttöä halutaan edistää. Tämä edellyttää, että kansalliseen rapustrategiaan sitoudutaan laajasti.

http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/lajikohtaiset-strategiat-ja-ohjelmat



Hallitus on hyväksynyt lohi- ja meritaimenstrategian - 16.10.2014

Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Hallitus on hyväksynyt kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian. Sen tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja.
Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Siinä esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä, mitä esimerkiksi lappilaiset ovat vaatineet.
Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Yle Perämeri

http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/lajikohtaiset-strategiat-ja-ohjelmat



Kansallinen kalatiestrategia - 5.11.2013

Kansallinen kalatiestrategia 2012 edistää uhanalaisten vaelluskalojen kulku ja lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on saavuttaa vaelluskalojen luonnonkierto mm. rakentamalla kalateitä voimalaitospatojen yhteyteen.
Vaelluskalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä pyritään toteuttamaan
erityisesti niissä vesistökohteissa, joissa on edellytyksiä valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien
vaelluskalakantojen kotiutukselle, elvyttämiselle tai suojelulle. Mikäli tiedot edellytysten arvioimiseksi
ovat puutteellisia, tulee tietopohjaa lisätä. Ensisijaisina kalateiden rakentamiskohteina
ovat vesistöt, joihin voidaan palauttaa alkuperäisen ja uhanalaisen vaelluskalakannan luonnonkierto.
Lisäksi uhanalaisia kantoja voidaan kotiuttaa jokiin, joista niiden omat kalakannat ovat hävinneet.
Kymijoki kuuluu kalatiestrategian kärkikohteisiin. Korkeakoskelle on suunniteltu kalatien rakentamista ja hankkeeseen on saatu rahoitusta.

http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kalatiestrategia



Merkkipalautuksista tietoa tutkimuukselle. - 22.5.2007

Palauta kalamerkit

Voit palauttaa löytämäsi kalamerkit postimaksutta osoitteella KALANTUTKIMUS 33333. Ilmoita merkityistä kaloista myös tärkeimmät pyyntitiedot. Merkin palauttaneelle lähetetään palkkio (5€) sekä tiedot kalan istutuspaikasta ja istutuskoosta. Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys. Myös suomunäytteen voi lähettää.

Kaikki vuoden 2007 aikana kalamerkin palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on Buster S -alumiinivene varustettuna 20 hv:n Yamaha perämoottorilla. Lisäksi arvotaan viisi SeaFox -kelluntapukua ja viisi Shimanon kela-vapayhdistelmää. Arvonta suoritetaan 1.2.2008. Arvontaan osallistuvat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka palauttavat merkin pyyntitietoineen vuoden 2007 aikana. Kala voi olla pyydetty koska tahansa. Yksi palautettu merkki vastaa yhtä arpaa.

http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/






 
 
Kymenlaakson kalatalouskeskus ry, Savonkatu 27, 45100 KOUVOLA, Puh. 0208-360488, Fax 05-3604661 
email: toimisto@kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi