AJANKOHTAISTA

Raportti Summanjoen meritaimenen/ purotaimenen kartoituksesta vuosina 2015-2016 on julkaistu. - 21.3.2017

Summanjoen kartoituksia on toteutettu Kymenlaakson kalatalouskeskuksen ja Kaakon Jokitalkkari-hankkeen yhteistyönä. Hankkeeseen on saatu Varsinais-Suomen Ely-Keskuksen myöntämää kalatalouden edistämisrahaa vuosina 2015-2016. Summanjoki on vaelluskalajoki johon nousee niin vaellussiikaa ja meritaimenia. Hankkeessa selvitettiin meritaimenien kuuluvan luontaisesti lisääntyvään Isojoen kantaan. Kanta on muodostunut istukkaista. Viimeiset istutukset on tehty joen latvaosiin vuonna 2005 erällä isojoen kannan vaellusikäisiä poikasia. Joen vaelluspoikastuotantoa on arvioitu olevan n. 400 kpl/ vuosi hyvinä vuosina. Joen tuotantoa on pyritty parantamaan kutupaikkojen kunnostuksin lisäämällä kutusoraa ja poikaskiviä. Joesta on poistunut säännöstelypatoja ja vaelluskalojen nousumahdollisuus on parantunut. Myös Metsäkylän Sahakosken kalatie on saanut aluehallintovirastosta luvan. Kalatie tulee parantamaan kalojen nousua alivirtaamakausilla.
Lisätietoja: Martti Puska, toiminnanjohtaja puh. 0208-360488

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SUMMAJOKartoitus2015_2016_3.pdf



Kalatalouden Keskusliiton johtokunta valitsi 8. helmikuuta liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttusen. - 9.2.2017

Vesa Karttunen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kalatalous. Hän valmistui maa- ja metsätaloustieteen maisteriksi vuonna 1991. Ennen Kalatalouden Keskusliittoon tuloaan hän työskenteli tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Keskusliiton palvelukseen kalastusbiologiksi hän tuli vuonna 1995. Karttusen vastuualueena liitossa on ollut elinkeinokalatalous ja siinä erityisesti kaupallinen kalastus ja kansainvälinen kalatalous.
Vesa Karttunen ottaa toiminnanjohtajan tehtävän vastaan 1. kesäkuuta alkaen pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Markku Myllylän jäädessä eläkkeelle.
Lisää Kalatalouden Keskusliitosta ja uuden toiminnanjohtajan tehtävistä:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 050 3850 875

Kuva Vesa Karttusesta vapaasti käytettävissä tiedotteen yhteydessä.
Kuva: Tapio Gustafsson/Kalatalouden Keskusliitto
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/579.jpg

<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.


Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net



Lehdistötiedote 4.1.2017 - 4.1.2017

Kalastusmaksukertymä romahti

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Vajeen arvioidaan johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta.

Kalatalousala rahoittaa kalastusmaksuilla itse itsensä. Alentunut kertymä uhkaa uuden kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista. Kalatalouden Keskusliitto esittää maksuvelvollisuuden laajentamista kaikkiin yli 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä. Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli, että maksun maksaisivat kaikki täysi-ikäiset, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä. Valmistelun viime vaiheessa 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin kuitenkin lakiin.

Uuden kalastonhoitomaksun kertymäksi arvioitiin etukäteen 10,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa todettiin kertymän jääneen 8,7 miljoonaan, eli lähes 2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa vuoden 2017 budjettia koskevassa mietinnössään, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen.

Kalastonhoitomaksuvaroja käytetään kalastuslain 82 § mukaisesti muun muassa kalastuksenvalvonnasta, kalatalousalueiden toiminnasta ja kalatalouden neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Viime vuoden kokemusten perusteella kalastuksenvalvonta kaipaa kipeästi lisäpanostusta. Nykyisten kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden muodostaminen niiden tilalle ei synny talkootyönä vaan vaatii rahoituksen. Uuden kalastuslain sisäänajo vaatii myös neuvonnallisia lisäpanostuksia.

Lisätietoja:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.



Lehdistötiedote - 27.4.2016

Kalatalousneuvonta täyttää 125 vuotta

Päätös Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin 125 vuotta sitten. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on edelleen ajankohtaisia. Yhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa.

Päätös Kalatalouden Keskusliiton edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin Helsingin Seurahuoneella 27.4.1891. Perustettavalle yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on säilynyt ajankohtaisina koko yhdistyksen toiminnan ajan. On muun muassa pyrittävä siihen, että kalat enenevät eivätkä vähene. Tulee toimia siihen suuntaan, että kalastuslainsäädäntö saataisiin niin asianmukaiseksi kuin mahdollista. Asiallisen kalataloustiedon levittämistä kansan keskuuteen pidettiin erittäin tärkeänä, samoin kalataloustiedon opetustoimintaa.

Suomen Kalastusyhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa, joksi yhdistys muutti nimensä vuonna 1978. Kalatalouden Keskusliitto juhlistaa 125. juhlavuotta työn merkeissä. Liiton historian neljännen kalastuslakiuudistuksen, vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain toimeenpano on lähivuosien neuvontatyön selvästi tärkein aihe.

Lisätietoja juhlavuottaan viettävästä Kalatalouden Keskusliitosta:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875


Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net



Kalastusrajoituspalvelu kertoo missä ei saa kalastaa yleiskalastusoikeuksilla - 2.2.2016

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus.
Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelu kertoo, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla onginta- ja pilkintärajoitukset koskevat myös alueen vesien omistajaa.
Palvelua tullaan täydentämään muiden kalastusrajoitusten osalta. Niitä ovat muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset, kalastusalueiden siirtyvät rajoituspäätökset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Kalastuskieltoalueet näkyvät kartassa punaisina. Kiellon tyyppi ja voimassaoloaika selviävät kiellon yhteydessä olevasta kuvauksesta.
Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.

http://www.kalastusrajoitus.fi



Tiedote: Julkaistu 26.11.2015 - 30.11.2015

Maa- ja metsätalousministeriö
Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.
Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.
Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.
Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä.
Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä.
Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.
Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.
Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista.
Kalastusasetus tulee voimaan 1.1. 2016. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 040 772 1262
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. 02951 62313
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kalastusasetus-tehostaa-kalojen-suojelua-2.html



Tiedote. Julkaistu: 06.11.2015 klo 07:00 - 9.11.2015

Metsähallitus
Kalastuslupajärjestelmä yksinkertaistuu vuoden 2016 alusta, kun uusi kalastuslaki tulee voimaan. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät.
Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla kaikilla niillä vesialueilla, joihin on ennen tarvittu jokin läänikohtaisista viehemaksuista. Kalastonhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. Varojen käytöstä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pilkillä, mato-ongella tai ns. silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.
Vapakalastajille muutos on edullinen. Aikaisemmin vapakalastukseen tarvittiin kalastuksenhoitomaksu 24 euroa /vuosi sekä jokaisen kalastusläänin alueelle oma läänikohtainen maksu 31 euroa vuodelta. Yhden entisen läänin alueella saattoi siis kalastaa 55 euron vuosimaksulla, kun vuoden 2016 alusta alkaen käytössä on kaikkien entisten läänien kalavesiä 39 eurolla.
Pyydyskalastus sen sijaan hieman kallistuu. 18‒64-vuotiaiden pyydyskalastajien tulee maksaa 39 euron kalastonhoitomaksu (tai jokin lyhytkestoisemmista maksuista) sekä vesialueen omistajalta hankittava lupa, kuten tähänkin saakka.
Uutta kalastonhoitomaksua voi maksaa 1.12.2015 alkaen osoitteessa www.eraluvat.fi tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin kello 8‒16.
Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18‒64-vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä. Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun ensimmäistä kertaa, hänen tulee rekisteröityä. Rekisteröinnin yhteydessä kalastajalta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta).
Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai uuden lain määrittelemillä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla.
Lue lisää aiheesta:
www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/yhdella-kalastusmaksulla-voi-jatkossa-kalastaa-koko-suomessa.html



Kansallinen rapustrategia turvaa joki- ja täpläravun rinnakkaiselon ja ehkäisee rapuruton leviämistä. - 02.09.29015

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Rapustrategiassa on lisäksi tavoitteena ehkäistä kansallisessa vieraslajistrategiassa erityisen haitalliseksi määritellyn rapuruton leviämistä ja edistää suunnitelmallista, kestävää ja vastuullista ravustusta. Myös kaupallista ravustusta ja kotimaisten rapujen käyttöä halutaan edistää. Tämä edellyttää, että kansalliseen rapustrategiaan sitoudutaan laajasti.

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2014/I2VP2R7iH/2014_6_Kansallinen_rapustrategia_WEB_2.pdf



Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle - 4.3.2015

Lehdistötiedote 4.3.2015
Julkaisuvapaa heti

Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana yhdeksän uutta ennätystä. Suurin kala oli 21,04 kg turska. Uusia lajeja listalla ovat sinisampi ja valkoevätörö. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 78 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat järvitaimen 10,42 kg, mustatäplätokko 0,212 kg, sinisampi 0,72 kg, suutari 3,804 kg ja turska 21,04 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 8,5 cm, isotuulenkala 33,1 cm, valkoevätörö 9,1 cm ja viisipiikki 5,7 cm.

Ahvenanmaalta 21,04 kilon turska

Uudistetun 2000-luvun ennätyskalalistan suurimpia puutteita on ollut kunnollisen turskan puuttuminen listalta. Nyt asia on korjattu, kun ammattikalastaja Tom Mattson sai Ahvenanmereltä viime vuoden heinäkuussa 21,04 kilon turskan.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Vapaasti ennätyskalatiedotteen yhteydessä käytettävissä kuvaajan nimi mainiten
Tom Mattson ja 21,04 kilon turska. Kuva: Fredrik Lundberg (.jpg 1,5 Mt)
Turska

2000-luvun ennätyskalat
Kalat


Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net



Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen Ely-Keskuksesta on valittu kalatalouspäälliköksi - 21.1.2015

Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut rannikkoalueen kalatalouspäällikön tehtävään ajalle 1.1.2015 – 31.12.2019 FM Kari Ranta-ahon. Ranta-aho on toiminut vuodesta 1984 lähtien alueellisen kalataloushallinnon suunnittelu- ja johtamistehtävissä, viimeksi ELY-keskuksen kalatalouspäällikkönä toimialueena Varsinais-Suomi ja Satakunta.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sijoittuvat Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskustenten kalataloustehtävät sekä valtakunnallisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä kalastuksen EU-valvonnan toimeenpanotehtävät.
Lisätietoja:
ylijohtaja Kimmo Puolitaival, p. 0295 022 588

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kari-ranta-aho-rannikko-suomen-kalatalouspaallikoksi-varsinais-suomen-ely-keskus-#.VL9etqIcQeg



Hallitus on hyväksynyt lohi- ja meritaimenstrategian - 16.10.2014

Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Hallitus on hyväksynyt kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian. Sen tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja.
Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Siinä esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä, mitä esimerkiksi lappilaiset ovat vaatineet.
Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Yle Perämeri

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2013/6LOMW7kgW/LohistrategiatyoryhmaLopullinenFinal.pdf



Kansallinen kalatiestrategia - 5.11.2013

Kansallinen kalatiestrategia 2012 edistää uhanalaisten vaelluskalojen kulku ja lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on saavuttaa vaelluskalojen luonnonkierto mm. rakentamalla kalateitä voimalaitospatojen yhteyteen.
Vaelluskalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä pyritään toteuttamaan
erityisesti niissä vesistökohteissa, joissa on edellytyksiä valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien
vaelluskalakantojen kotiutukselle, elvyttämiselle tai suojelulle. Mikäli tiedot edellytysten arvioimiseksi
ovat puutteellisia, tulee tietopohjaa lisätä. Ensisijaisina kalateiden rakentamiskohteina
ovat vesistöt, joihin voidaan palauttaa alkuperäisen ja uhanalaisen vaelluskalakannan luonnonkierto.
Lisäksi uhanalaisia kantoja voidaan kotiuttaa jokiin, joista niiden omat kalakannat ovat hävinneet.
Kymijoki kuuluu kalatiestrategian kärkikohteisiin. Korkeakoskelle on suunniteltu kalatien rakentamista ja hankkeeseen on saatu rahoitusta.
Julkaisu



Merkkipalautuksista tietoa tutkimuukselle. - 22.5.2007

Palauta kalamerkit

Voit palauttaa löytämäsi kalamerkit postimaksutta osoitteella KALANTUTKIMUS 33333. Ilmoita merkityistä kaloista myös tärkeimmät pyyntitiedot. Merkin palauttaneelle lähetetään palkkio (5€) sekä tiedot kalan istutuspaikasta ja istutuskoosta. Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys. Myös suomunäytteen voi lähettää.

Kaikki vuoden 2007 aikana kalamerkin palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on Buster S -alumiinivene varustettuna 20 hv:n Yamaha perämoottorilla. Lisäksi arvotaan viisi SeaFox -kelluntapukua ja viisi Shimanon kela-vapayhdistelmää. Arvonta suoritetaan 1.2.2008. Arvontaan osallistuvat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka palauttavat merkin pyyntitietoineen vuoden 2007 aikana. Kala voi olla pyydetty koska tahansa. Yksi palautettu merkki vastaa yhtä arpaa.

http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/






 
 
Kymenlaakson kalatalouskeskus ry, Savonkatu 27, 45100 KOUVOLA, Puh. 0208-360488, Fax 05-3604661 
email: toimisto@kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi