AJANKOHTAISTA

Tiedote. Julkaistu: 13.09.2018, 12:38 - 13.9.2018

EU päätti viime vuonna, että jäsenvaltioiden täytyy kieltää ankeriaan kaupallinen kalastus vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa nyt, että Suomi kansallisesti venyttää rauhoitusajan neljään kuukauteen. Kalastuskielto laajennettaisiin lisäksi koskemaan sisävesiä ja myös vapaa-ajan kalastusta. Ankerias olisi ehdotuksen mukaan kokonaan rauhoitettu Suomessa 1.10.-31.1. joten kalastuskielto astuisi voimaan jo parin viikon päästä.
Suomessa ankeriaan esiintyminen on nykyisin istutusten varassa. Istutukset tuottavat hyvin, Itämeren rannikko ja osa sisävesistämme on todettu ankeriaalle hyväksi kasvuympäristöksi. Suomesta lähtevät vaellusankeriaat ovat kookkaita verrattuna etelämpää lähteviin ankeriaisiin ja ne selviytyvät tästä johtuen todennäköisesti paremmin vaelluksesta Sargassomerelle.
Ankeriaaseen kohdennettu kalastus on Suomessa vähäistä. Suomessa parhaimmillaan jopa 70 % istutetuista ankeriaista selviää vaellukselle, Keski-Euroopassa vastaava luku on vain muutama prosentti. EU:n ankeriasasetuksen tavoite, jonka mukaan 40 % ankeriaista tulee päästä vaellukselle, täyttyy Suomen osalta hyvin.
Istutuksista noin 60 % tehdään tällä hetkellä rannikolle ja sisävesille, joista on vapaa vaellusyhteys mereen. Kalastuksella on hyvin marginaalinen vaikutus vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrään. Suomessa istutukset tehdään suurimmaksi osaksi vesienomistajien rahoituksella, joten kalastuksen kieltäminen voi vähentää omistajien halukkuutta rahoittaa istutuksia. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kalastuksen kieltämisen sijaan olisi tärkeämpää turvata sisävesiin istutettujen ankeriaiden vaellusyhteys merelle. Tämä koskee niin Suomea kuin koko Eurooppaa. Viime vuosina on myös käynyt ilmi, että lasiankeriaiden salakuljetus Etelä-Euroopasta Aasiaan on laaja ongelma. EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi kohdentaa suojelu todellisiin ongelmiin.
Ankerias kutee Atlantin Sargassomeressä. Poikaset nousevat kuoriuduttuaan pintavesiin ja aloittavat kulkeutumisen merivirtojen mukana Atlantin yli. Saavuttuaan Euroopan rannikolle ne muuttavat muotoaan ja nousevat lasiankeriaina Euroopan länsirannikon jokisuihin. Itämeren jokiin nousevat yksilöt ovat jo hieman vanhempia kasvu- eli kelta-ankeriaita. Euroopan ankeriaat ovat kaikki samaa kantaa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3850 875
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5922
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.



Tiedote - 12.7.2018

TIEDOTTEET 2018
Summanjoen Sahakosken kalataloudellinen kunnostus päättynyt, päähaaran viimeinen vaelluseste poistettu (Kaakkois-Suomi)
Summanjoen Sahakosken kunnostus on valmistunut. Vaellusesteen poistuttua kalat ja muut vesieliöt pääsevät nousemaan Summanjoen yläosaan ja Sippolanjokeen. Suunnitelma padon muutostöistä on tehty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa ja teknisen suunnitelman on laatinut insinööritoimisto Jami Aho. Vesioikeudellisen luvan hakijana on vesialueen omistaja Metsäkylän osakaskunta. Pohjapadon rakentamisesta on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja rahoituksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 70 000 euroa. Ely-Keskus

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/summanjoen-sahakosken-kalataloudellinen-kunnostus-paattynyt-paahaaran-viimeinen-vaelluseste-poistettu-kaakkois-suomi-



Tiedote, julkaistu 14.6.2018 - 19.6.2018

Kalastuksenvalvojat vesillä – hoida kalastusluvat kuntoon!
Tiedote. Julkaistu: 14.06.2018, 08:28
Kalatalouden Keskusliitto
Kesäkalastajan on hyvä muistaa hankkia kalastuslupa ennen kalaan lähtemistä, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Lupa taskussa kalastus on rennompaa ja ennen kaikkea voi välttää nolon tilanteen kalastuksenvalvojan osuessa paikalle.
Kaikkien 18–64-vuotiaiden muuta kalastusta kuin pilkintää, mato-ongintaa tai silakan litkausta harjoittavien tulee maksaa kalastonhoitomaksu, muistuttaa tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Useammalla vavalla kalastukseen, pyydyskalastukseen ja muuhun kalastukseen sekä ravustukseen tarvitaan lisäksi aina vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa.
Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan Ahvenanmaalla, vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Kalastuskieltoalueet löydät osoitteesta Kalastusrajoitus.fi.
Kalastonhoitomaksun voi hankkia osoitteesta Eraluvat.fi, Metsähallituksen palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksesta tai R-kioskilta.
Kalastuksenvalvojat ovat liikkeellä
Kalastuslupa ja kalastonhoitomaksun kuitti tulee olla aina mukana kalastettaessa. Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on pidettävä mukana henkilöllisyystodistus.
Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 3 300 ELY-keskuksen kalastuksenvalvojankokeen läpäissyttä kalastuksenvalvojaa. Liiton tiedottajan Tapio Gustafssonin mukaan kalastusalueet ovat lisänneet kalastuksenvalvontaa ja se tulee näkymään vesillä tänä kesänä.
Kalastuksenvalvoja tarkistaa, että luvat ovat kunnossa ja että kaikki noudattavat kalastukseen liittyviä sääntöjä. Kalojen rauhoitukset ja pyyntimitat on syytä ottaa selville ennen kalaretkeä. Kalastuksenvalvoja on myös kesäkalastajan tärkeä tiedonlähde, jolta voi kysyä vinkkejä esimerkiksi hyvistä kalapaikoista.
Kalatalouden Keskusliitto on yhdessä Kalastajan Kanavan kanssa tehnyt kaksiosaisen videosarjan Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat, joka kertoo kalastuksenvalvojien työstä ja koulutuksesta Suomessa.
1. osa: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok
2. osa: https://youtu.be/aqGkHLdwPZA
Lisätietoa kalastusluvista ja kalastuksenvalvonnasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä



Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla - 20.4.2018

Tiedote. Julkaistu: 19.04.2018, 13:52
Kalatalouden Keskusliitto
Kalastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.
IHN on tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio, joka on lohikalojen virustauti. Virus voi myös tarttua muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Ihmiselle tai muille tasalämpöisille eläimille tauti ei aiheuta terveysvaaraa. IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. IHN-taudista voi lukea tarkemmin Eviran sivuilta
IHN-tauti
IHN-tautia saattaa esiintyä luonnonkaloissa erityisesti Vatungin edustan merialueella sekä Kymijoen vesistöalueella sijaitsevilla Nilakan ja Virmasveden alueilla, Kaavin ja Juukan kunnissa sijaitsevalla Saarijärven vesialueella sekä Nurmeksessa Pielisen pohjoisosassa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kalatalouden Keskusliitto muistuttavat, että taudin leviämisen ehkäisemiseksi edellä mainituilla alueilla kalastajien tulee käsitellä kaloihin kosketuksissa olleet kalastusvälineet ja kalusto kuivaamalla, kuumalla tai desinfioimalla. Välineet tulee ennen toimenpiteitä puhdistaa mekaanisesti, niin ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Tarkemmat ohjeet kalastusvälineiden ja kaluston käsittelystä saa Eviran sivuilta
Kalastusvälineiden desinfiointi
Sivustolla on tulostettavat ohjeet, joita pyydetään toimittamaan luvanmyyntipisteisiin alueilla, joilla IHN-tautia esiintyy.
Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti biojätteen tai sekajätteen mukana, kalat voidaan myös haudata maahan.
Lisätietoja:
Juha Ojaharju, kalatalousasiantuntija, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 045 113 3050
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5926
Hanna Kuukka-Anttila, ylitarkastaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, puh. 040 351 3318



Virtavedet ovat katoava luonnonvara - 22.3.2018

Tiedote. Julkaistu: 22.03.2018, 12:06
Kalatalouden Keskusliitto
Kalatalouden Keskusliitto kantaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huolta vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesi- ja kunnostusosaamisen eri maakunnista. Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat ideoida yhteisiä hankkeita.
Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukeminen ja edistäminen on sekä kalastuslain että maa- ja metsätalousministeriön strategioiden mukaista toimintaa. Vaelluskalat ja virtavesikunnostaminen tulevat olemaan tärkeä osa tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöissä on toteutettu ja ollaan lähivuosina toteuttamassa erikokoisia kunnostushankkeita, joissa poistetaan vaellusesteitä, kunnostetaan virtavesiä ja kartoitetaan vaelluskalojen elinalueita. Esimerkiksi tulevan kesän ja syksyn aikana toteutetaan Vesangan koskireitin kalataloudellinen kunnostus, jonka toteutuksesta vastaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa erityisesti virtavesisukuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoedellytyksiä sekä avata mahdollisimman esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä. Tärkeänä lisänä on tehtyjen toimenpiteiden seuranta, jonka kautta saadaan arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa.
Lisätietoja työryhmästä ja sen toiminnasta:
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5926
Risto Vesa, järjestöjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Timo Meronen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry., puh. 0400 735 286
<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
Twitter Facebook LinkedIn Pinterest Addthis
--------------------------------------------------------------------------------




Raportti Summanjoen meritaimenen/ purotaimenen kartoituksesta vuosina 2015-2016 on julkaistu. - 21.3.2017

Summanjoen kartoituksia on toteutettu Kymenlaakson kalatalouskeskuksen ja Kaakon Jokitalkkari-hankkeen yhteistyönä. Hankkeeseen on saatu Varsinais-Suomen Ely-Keskuksen myöntämää kalatalouden edistämisrahaa vuosina 2015-2016. Summanjoki on vaelluskalajoki johon nousee niin vaellussiikaa ja meritaimenia. Hankkeessa selvitettiin meritaimenien kuuluvan luontaisesti lisääntyvään Isojoen kantaan. Kanta on muodostunut istukkaista. Viimeiset istutukset on tehty joen latvaosiin vuonna 2005 erällä isojoen kannan vaellusikäisiä poikasia. Joen vaelluspoikastuotantoa on arvioitu olevan n. 400 kpl/ vuosi hyvinä vuosina. Joen tuotantoa on pyritty parantamaan kutupaikkojen kunnostuksin lisäämällä kutusoraa ja poikaskiviä. Joesta on poistunut säännöstelypatoja ja vaelluskalojen nousumahdollisuus on parantunut. Myös Metsäkylän Sahakosken kalatie on saanut aluehallintovirastosta luvan. Kalatie tulee parantamaan kalojen nousua alivirtaamakausilla.
Lisätietoja: Martti Puska, toiminnanjohtaja puh. 0208-360488

http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SUMMAJOKartoitus2015_2016_3.pdf



Lehdistötiedote 4.1.2017 - 4.1.2017

Kalastusmaksukertymä romahti

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Vajeen arvioidaan johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta.

Kalatalousala rahoittaa kalastusmaksuilla itse itsensä. Alentunut kertymä uhkaa uuden kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista. Kalatalouden Keskusliitto esittää maksuvelvollisuuden laajentamista kaikkiin yli 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä. Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli, että maksun maksaisivat kaikki täysi-ikäiset, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä. Valmistelun viime vaiheessa 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin kuitenkin lakiin.

Uuden kalastonhoitomaksun kertymäksi arvioitiin etukäteen 10,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa todettiin kertymän jääneen 8,7 miljoonaan, eli lähes 2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa vuoden 2017 budjettia koskevassa mietinnössään, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen.

Kalastonhoitomaksuvaroja käytetään kalastuslain 82 § mukaisesti muun muassa kalastuksenvalvonnasta, kalatalousalueiden toiminnasta ja kalatalouden neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Viime vuoden kokemusten perusteella kalastuksenvalvonta kaipaa kipeästi lisäpanostusta. Nykyisten kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden muodostaminen niiden tilalle ei synny talkootyönä vaan vaatii rahoituksen. Uuden kalastuslain sisäänajo vaatii myös neuvonnallisia lisäpanostuksia.

Lisätietoja:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

<>< <>< <><
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.



Lehdistötiedote - 27.4.2016

Kalatalousneuvonta täyttää 125 vuotta

Päätös Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin 125 vuotta sitten. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on edelleen ajankohtaisia. Yhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa.

Päätös Kalatalouden Keskusliiton edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin Helsingin Seurahuoneella 27.4.1891. Perustettavalle yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on säilynyt ajankohtaisina koko yhdistyksen toiminnan ajan. On muun muassa pyrittävä siihen, että kalat enenevät eivätkä vähene. Tulee toimia siihen suuntaan, että kalastuslainsäädäntö saataisiin niin asianmukaiseksi kuin mahdollista. Asiallisen kalataloustiedon levittämistä kansan keskuuteen pidettiin erittäin tärkeänä, samoin kalataloustiedon opetustoimintaa.

Suomen Kalastusyhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa, joksi yhdistys muutti nimensä vuonna 1978. Kalatalouden Keskusliitto juhlistaa 125. juhlavuotta työn merkeissä. Liiton historian neljännen kalastuslakiuudistuksen, vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain toimeenpano on lähivuosien neuvontatyön selvästi tärkein aihe.

Lisätietoja juhlavuottaan viettävästä Kalatalouden Keskusliitosta:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875


Ystävällisin terveisin,
Tapio Gustafsson
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net



Kalastusrajoituspalvelu kertoo missä ei saa kalastaa yleiskalastusoikeuksilla - 2.2.2016

Suomessa on laajat yleiskalastusoikeudet ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Yleiskalastusoikeuksia ovat kalastonhoitomaksun oikeuttama viehekalastus sekä maksuttomat onginta, pilkintä ja silakan litkaus.
Osassa vesistä kalastusta on kuitenkin rajoitettu. Kalastusrajoituspalvelu kertoo, mitkä alueet ovat yleiskalastusoikeuksien ulkopuolella. Palvelusta löytyvät vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja ELY-keskusten päätösten nojalla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla onginta- ja pilkintärajoitukset koskevat myös alueen vesien omistajaa.
Palvelua tullaan täydentämään muiden kalastusrajoitusten osalta. Niitä ovat muun muassa luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset, kalastusalueiden siirtyvät rajoituspäätökset ja ELY-keskusten uuden kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Kalastuskieltoalueet näkyvät kartassa punaisina. Kiellon tyyppi ja voimassaoloaika selviävät kiellon yhteydessä olevasta kuvauksesta.
Kalastusrajoituspalvelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.

http://www.kalastusrajoitus.fi



Tiedote: Julkaistu 26.11.2015 - 30.11.2015

Maa- ja metsätalousministeriö
Uusi kalastusasetus tukee uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä. Hallituksen 26. marraskuuta antama asetus nostaa useiden kalalajien suojelun tasoa nykyisestä rauhoitusten ja pyyntimittojen avulla. Etenkin vaelluskalojen suojaa parannetaan.
Asetus toteuttaa vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain tavoitteita. Laki pyrkii turvaamaan kalojen luontaista lisääntymistä ja hyviä kalastusmahdollisuuksia. Tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus.
Uhanalaiset luonnonvarainen järvilohi ja taimen saavat huomattavaa suojaa asetuksesta. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt järvilohi rauhoitetaan kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaevällinen taimen rauhoitetaan koko merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella.
Vuodesta 2017 alkaen istutettavien taimenten, lohien ja järvilohien rasvaevä on leikattava pois. Eväleikkausvaatimus koskee vuoden ikäisinä tai sitä vanhempina istutettavia kaloja. Rasvaeväleikkaus mahdollistaa luonnossa syntyneiden ja istutettujen kalojen erottamisen toisistaan, minkä ansiosta otettava saalis voidaan valikoida. Rasvaeväleikatut eli istutetut taimenet ovat rauhoituksen ulkopuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen pyynti- eli alamitta on 50 senttimetriä.
Luonnontaimenta saa edelleen kalastaa maan pohjoisosassa. Rasvaevällisen taimenen pyyntimitta säilyy leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 senttimetrissä ja leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 senttimetrissä.
Taimen ja lohi ovat jatkossa kokonaan rauhoitettuja joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun, eli kalojen kutua turvaava rauhoitusaika pitenee vapakalastuksen kohdalla. Vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa kalastus verkolla on kielletty elokuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään.
Kuhan valtakunnallinen pyyntimitta nousee 37 senttimetristä 42 senttimetriin. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saavat kuitenkin kalastaa kolmen vuoden siirtymäkauden ajan pienempää kuhaa koko maassa. Siirtymäkaudella päätoimisten kaupallisten kalastajien pyyntimitat kuhalle ovat Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 37 senttimetriä, Suomenlahdella ja sisävesissä 40 senttimetriä. Saaristomerellä ja Pohjanlahdella kuhan alamitta nousee siirtymäajan jälkeen 40 senttimetriin.
Laki antaa mahdollisuuden asettaa paikallisesti asetusta tiukempia kalastusrajoituksia, jos ne ovat kalakantojen suojelemiseksi tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat alueellisesti määrätä valtakunnallisia pyyntimittoja korkeammista tai matalammista pyyntimitoista. Vuonna 2016 perustettavissa kalatalouden yhteistyöryhmissä voidaan keskustella alueellisista lisärajoituksista.
Kalastusasetus tulee voimaan 1.1. 2016. Asetus säätelee kalojen rauhoittamisen ja pyyntimittojen lisäksi pyydysten asettamista ja merkintää sekä kalastuksenvalvojan koetta ja koulutusta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 040 772 1262
kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi, p. 02951 62313
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 02951 62494

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kalastusasetus-tehostaa-kalojen-suojelua-2.html



Tiedote. Julkaistu: 06.11.2015 klo 07:00 - 9.11.2015

Metsähallitus
Kalastuslupajärjestelmä yksinkertaistuu vuoden 2016 alusta, kun uusi kalastuslaki tulee voimaan. Selkein muutos on, että kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset kalastusmaksut yhdistyvät.
Uusi yhdistetty maksu on nimeltään kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla kaikilla niillä vesialueilla, joihin on ennen tarvittu jokin läänikohtaisista viehemaksuista. Kalastonhoitomaksun keräämisestä vastaa Metsähallitus. Varojen käytöstä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pilkillä, mato-ongella tai ns. silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.
Vapakalastajille muutos on edullinen. Aikaisemmin vapakalastukseen tarvittiin kalastuksenhoitomaksu 24 euroa /vuosi sekä jokaisen kalastusläänin alueelle oma läänikohtainen maksu 31 euroa vuodelta. Yhden entisen läänin alueella saattoi siis kalastaa 55 euron vuosimaksulla, kun vuoden 2016 alusta alkaen käytössä on kaikkien entisten läänien kalavesiä 39 eurolla.
Pyydyskalastus sen sijaan hieman kallistuu. 18‒64-vuotiaiden pyydyskalastajien tulee maksaa 39 euron kalastonhoitomaksu (tai jokin lyhytkestoisemmista maksuista) sekä vesialueen omistajalta hankittava lupa, kuten tähänkin saakka.
Uutta kalastonhoitomaksua voi maksaa 1.12.2015 alkaen osoitteessa www.eraluvat.fi tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin kello 8‒16.
Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18‒64-vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä. Kun kalastaja maksaa kalastonhoitomaksun ensimmäistä kertaa, hänen tulee rekisteröityä. Rekisteröinnin yhteydessä kalastajalta kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika (ei henkilötunnusta).
Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai uuden lain määrittelemillä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla.
Lue lisää aiheesta:
www.eraluvat.fi www.mmm.fi/kalastus

http://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/yhdella-kalastusmaksulla-voi-jatkossa-kalastaa-koko-suomessa.html



Kansallinen rapustrategia turvaa joki- ja täpläravun rinnakkaiselon ja ehkäisee rapuruton leviämistä. - 02.09.29015

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Rapustrategiassa on lisäksi tavoitteena ehkäistä kansallisessa vieraslajistrategiassa erityisen haitalliseksi määritellyn rapuruton leviämistä ja edistää suunnitelmallista, kestävää ja vastuullista ravustusta. Myös kaupallista ravustusta ja kotimaisten rapujen käyttöä halutaan edistää. Tämä edellyttää, että kansalliseen rapustrategiaan sitoudutaan laajasti.

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2014/I2VP2R7iH/2014_6_Kansallinen_rapustrategia_WEB_2.pdf



Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle - 4.3.2015

Lehdistötiedote 4.3.2015
Julkaisuvapaa heti

Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana yhdeksän uutta ennätystä. Suurin kala oli 21,04 kg turska. Uusia lajeja listalla ovat sinisampi ja valkoevätörö. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 78 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat järvitaimen 10,42 kg, mustatäplätokko 0,212 kg, sinisampi 0,72 kg, suutari 3,804 kg ja turska 21,04 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 8,5 cm, isotuulenkala 33,1 cm, valkoevätörö 9,1 cm ja viisipiikki 5,7 cm.

Ahvenanmaalta 21,04 kilon turska

Uudistetun 2000-luvun ennätyskalalistan suurimpia puutteita on ollut kunnollisen turskan puuttuminen listalta. Nyt asia on korjattu, kun ammattikalastaja Tom Mattson sai Ahvenanmereltä viime vuoden heinäkuussa 21,04 kilon turskan.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Vapaasti ennätyskalatiedotteen yhteydessä käytettävissä kuvaajan nimi mainiten
Tom Mattson ja 21,04 kilon turska. Kuva: Fredrik Lundberg (.jpg 1,5 Mt)
Turska

2000-luvun ennätyskalat
Kalat


Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><> ><>
Tapio Gustafsson
Tiedottaja - Informatör
Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbund för Fiskerihushållning
Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26
00700 Helsinki - Helsingfors
Puh. (09) 6844 5914 - Tel. (09) 6844 5914
tapio.gustafsson@ahven.net
www.ahven.net



Hallitus on hyväksynyt lohi- ja meritaimenstrategian - 16.10.2014

Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Hallitus on hyväksynyt kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian. Sen tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja.
Strategian tärkeimpiä vaatimuksia on, että istutettavat lohet ja meritaimenet rasvaeväleikataan. Siinä esitetään myös kalastajakohtaisia lohikiintiöitä, mitä esimerkiksi lappilaiset ovat vaatineet.
Lisäksi Tornionjoelle ja Simojoelle ehdotetaan minimitavoitetta lohen vaelluspoikasten tuotantoon ja määrätavoitetta kutulohille.
Yle Perämeri

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2013/6LOMW7kgW/LohistrategiatyoryhmaLopullinenFinal.pdf



Kansallinen kalatiestrategia - 5.11.2013

Kansallinen kalatiestrategia 2012 edistää uhanalaisten vaelluskalojen kulku ja lisääntymismahdollisuuksia. Tavoitteena on saavuttaa vaelluskalojen luonnonkierto mm. rakentamalla kalateitä voimalaitospatojen yhteyteen.
Vaelluskalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä pyritään toteuttamaan
erityisesti niissä vesistökohteissa, joissa on edellytyksiä valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien
vaelluskalakantojen kotiutukselle, elvyttämiselle tai suojelulle. Mikäli tiedot edellytysten arvioimiseksi
ovat puutteellisia, tulee tietopohjaa lisätä. Ensisijaisina kalateiden rakentamiskohteina
ovat vesistöt, joihin voidaan palauttaa alkuperäisen ja uhanalaisen vaelluskalakannan luonnonkierto.
Lisäksi uhanalaisia kantoja voidaan kotiuttaa jokiin, joista niiden omat kalakannat ovat hävinneet.
Kymijoki kuuluu kalatiestrategian kärkikohteisiin. Korkeakoskelle on suunniteltu kalatien rakentamista ja hankkeeseen on saatu rahoitusta.
Julkaisu



Merkkipalautuksista tietoa tutkimuukselle. - 22.5.2007

Palauta kalamerkit

Voit palauttaa löytämäsi kalamerkit postimaksutta osoitteella KALANTUTKIMUS 33333. Ilmoita merkityistä kaloista myös tärkeimmät pyyntitiedot. Merkin palauttaneelle lähetetään palkkio (5€) sekä tiedot kalan istutuspaikasta ja istutuskoosta. Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys. Myös suomunäytteen voi lähettää.

Kaikki vuoden 2007 aikana kalamerkin palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on Buster S -alumiinivene varustettuna 20 hv:n Yamaha perämoottorilla. Lisäksi arvotaan viisi SeaFox -kelluntapukua ja viisi Shimanon kela-vapayhdistelmää. Arvonta suoritetaan 1.2.2008. Arvontaan osallistuvat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka palauttavat merkin pyyntitietoineen vuoden 2007 aikana. Kala voi olla pyydetty koska tahansa. Yksi palautettu merkki vastaa yhtä arpaa.

http://www.rktl.fi/kala/kalamerkinta/palauta_kalamerkit/






 
 
Kymenlaakson kalatalouskeskus ry, Savonkatu 27, 45100 KOUVOLA, Puh. 0208-360488, Fax 05-3604661 
email: toimisto@kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi